Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomalaiset Argentiinassa - Suomen suurlähetystö, Buenos Aires : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Buenos Aires

Embajada de Finlandia
Avenida Santa Fe 846, 5to piso
C1059ABP Buenos Aires, Argentina
Puh. +54-11-4312 0600, Sähköposti: sanomat.bue@formin.fi
Español | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomalaiset Argentiinassa

Misiones-provinssin maahanmuuttajajuhlat 4.9.2004 ja suomalaisen siirtolaisuuden 100-v. juhlavuoden valmistelu.

Suomalainen siirtokunta Argentiinassa sai lähtölaukauksensa vuosisadan alun dramaattisista tapahtumista ja johti osittain utopistisen projektin "Colonia Finlandesan" perustamiseen Misionesin provinssiin v. 1906. Siirtokunnan taustatekijät ja vaiheet ovat paitsi hyvin omanlaisensa osa suomalaisen siirtolaisuuden historiaa myös yhä suomalaisiksi itsensä mieltävälle ryhmälle henkilökohtaista historiaa. Suomalaisen siirtolaisuuden 100-vuotisjuhlan lähestyessä (v. 2006) Suomen Buenos Airesin edustusto lähettää ohessa lyhyesti taustatietoa ao. siirtokunnasta ja sen 100-vuotisjuhlaan liittyvistä suunnitelmista. Misionesissa toivotaan juhlavuoden sekä tallentavan historiaa että luovan kiinteämmän yhteyden Suomen ja erityisesti Oberán kaupungin välille. Juhlavuoden toimikuntaa ollaan luomassa. Edustusto ottaa mielellään vastaan kaikki Suomesta tulevat ideat, ajatukset ja kommentit asiaan liittyen (petra.theman@formin.fi).

1. Suomalaisen siirtolaisuuden taustaa: "Uuden Suomen ja vaurauden etsijät"

Vuosisadanvaihteeseen asti suomalainen siirtolaisuus Argentiinaan oli vähäistä ja rajoittui merimiehiin ja esim. joihinkin rautatietyöläisiin. Suomalaisen siirtolaisuuden Argentiinaan voidaan laskea alkaneen v. 1906, jolloin n. 120 perhettä asettautui Colonia Finlandesaksi kutsumalleen alueelle. Siirtolaisuuden tausta liittyy tiiviisti suomalaiseen poliittiseen historiaan. Muuton alullepanijoita olivat Venäjän sortoa ja jopa salaliittosyytteitä pakeveva ryhmä suomenruotsalaisia aktivismiin taipuvaisia nuoria miehiä (mm. Herman Gummerus, J.N. Reuter ja E.A. Fabritius).

Venäläisten sortotoimenpiteiden tahdin tiivistyessä ja lopulta Eugen Schaumannin suorittaman Bobrikofin murhan jälkeen (1904) maa alkoi sananmukaisesti olla liian kuumaa heidän jalkojensa alla. Ruotsissa ryhmä tutustui Argentiinan lähettämiin värväysagentteihin ja päätti lähettää tutkimuskomission alueelle v.1905. Tutkimuskomission johtaja Arthur Thesleff pettyi Patagoniaan mutta löysi unelmiensa täyttymyksen Misionesin kukkuloilta. Maaperä vaikutti hyvin hedelmälliseltä ja maa muutenkin suurten lupausten lunastajaksi sopivan kehittyneeltä. Uudisasukkaan elämä osoittautui kuitenkin vaikeaksi, erityisesti ryhmän kaupunkilaisen ja maanviljelykseen tottumattoman taustan vuoksi. Juuri Colonia Finlandesan alue oli vähemmän hedelmällinen kuin uskottiin, alueelle aikaisemmin tulleet eurooppalaiset näyttivät elävän varsin alkeellisissa oloissa (missä oli luvattu vauraus?), keskinäinen eripuraisuus alkoi vaivata yhteisöä ja heinäsirkatkin vierailivat.

Alueella yhä asuvat suomalaisten jälkeläiset haluavat toisaalta muistuttaa siitä, miten hauskaa oli seurojentalolla, kuinka mukavaa oli omassa koulussa ja kuinka hanurin soiton kuuli iltaisin mutta toisaalta he kertovat, kuinka kaikki joilla vain oli mahdollisuus lähtivät vähitellen takaisin Suomeen.

2. Suomalaisten jälkeläisten nykytilanne

Jäljelle jäivät siis ne, joilla ei ollut vaihtoehtoja. Nykyään on enää vaikeaa määritellä kuka on suomalainen ja kuinka monta heitä Misionesista löytyy. Joidenkin arvioiden mukaan heitä olisi noin sata, sillä edustuston tietojen mukaan Misionesissa asuvia Suomen kansalaisia on kymmenkunta ja toisen polven jälkeläisiä noin 80. Kolmannen ja neljännen polven jälkeläisiä ei ole kattavasti listattu.

Vuosien saatossa Misionesin ainutlaatuisen monikulttuurinen väestöpohja on sekoittunut. Ne, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa puhuvat vielä vaihtelevalla menestyksellä vanhaa suomea tai ruotsia, heidän lapsensa eivät. Niinpä suomalaisessa yhteisössä haikeus on tarttuvaa ja muistojen kirjaaminen päällimmäisenä huolenaiheena: "Ennen kuin me kuolemme ja kaikki suomalainen unohtuu."

Colonia Finlandesalla vierailtaessa ei jäljellä ole paljoakaan. Picada Finlandesa -tien varrelta löytää vanhan talon sieltä, toisen täältä ja oppaina toimivat n. 70-vuotiaat Viljo Niskanen ja Olavi Putkuri voivat kertoa tilojen nimiä: "Ensin on Parkkulaisten talo, joka on juuri satavuotias. Tuo oli Laukkanen, vasemmalla Juntunen, sitten Toikkanen, Laaksonen, Westerlund, Honkala, Lemmetyinen, Heino, Saarinen, Karppinen, Bengelsdorff, Palo, Pitkänen..." Suomalaisten rakentama ja aikoinaan vankka silta johdattaa alueelle ja sieltä pois.

Suomalaiset asuvat jo sirpaileisesti siellä täällä provinssia. Käynti hautausmaalla on joillekin kauan alueelta poissa olleille järkytys. Perheiden muutettua kukaan ei ole pitänyt hautausmaasta huolta. Suomenkielellä löytää useita hautamuistomerkkejä: "Tyyne Saarinen, os. Karppinen, kuollut 1942. Lepää rauhassa, äiti kulta." Yleisesti ottaen jäljellä ovat enää muistot. On hämmentävää keskustella suomeksi keskellä viidakkoa ihmisten kanssa, joilla ei koskaan ole ollut mahdollisuutta käydä Suomessa ja joiden Suomi-tietämys usein rajoittuu ennen sotia vanhemmilta saatuun tietoon mutta jotka soittavat lahjaksi saamaansa Tapio Rautavaaran kasettia puhki ja kirjovat kansallispukuaiheisia tauluja pohjoismaisen kirkon seinille. Suomen suurlähetystö on pyrkinyt tukemaan suomalaisia mm. säännöllisin vierailuin ja kirjalähetyksin sekä tukemalla Oberássa toimivaa suomen kielen opetusta.

Taloudellisesti suomalaisten jälkeläisten tilanteet vaihtelevat. Argentiinan heikon eläkejärjestelmän takia erityisesti vanhusten tila on vaikea. Suomen kansalaiset saavat eläkettä Suomesta ja osa jälkeläisistä saa ajoittain avustuksen lähetystön välityksellä Kirkon ulkosuomalaistyöltä.

3. Oberán kaupunki ja jokavuotiset maahanmuuttajajuhlat

Oberássa, Misionesissa, on jo kahdenkymmenenviiden vuoden ajan vietetty suurta maahanmuuttajajuhlaa, jonka päivä on nykyään virallinen kansallinen juhlapäivä (4.9.). Juhlassa kiteytyy monien mielestä argentiinalainen tapa suhtautua siirtolaisuuteen: yhteishenki ja rakkaus Argentiinaa kohtaan mutta haikea oman kulttuurin keskeisten piirteiden vaaliminen.

Juhla alkaa aina kulkueella, jossa pohjoismaat esiintyvät yhdessä omissa kansallispuvuissaan. Pohjoismaat oli tänä vuonna ryhmänä yksi suurimpia ukrainalaisten ja saksalaisten rinnalla. Lisäksi Oberássa asuu puolalaisia, ranskalaisia, italialaisia, sveitsiläisiä, brasilialaisia, paraguaylaisia, espanjalaisia, venäläisiä, juutalaisia, japanilaisia, arabeja eri maista...Yhteiselon sujuvuus ja mutkattomuus on silmiinpistävää nykymaailman konfliktien keskellä.

Maahanmuuttajajuhlat kestävät yleensä viikon ja ovat yli satatuhatta vierailijaa houkutteleva tapahtuma. Keskipisteenä on suuri paviljonki täynnä esityksiä ja kunkin maan/kulttuuripiirin suuret pysyvät talot eri puolilla puistoa, joissa tarjoillaan tietysti kunkin perinteitä vaalivia ruokia. Pohjoismainen yhteistyö on tässäkin ihailtavaa.

4. Alustavia suunnitelmia vuodelle 2006

Suomen Oberán kunniakonsuli Hugo Sand on kokoamassa juhlatoimikuntaa suunnittelemaan ja toteuttamaan suomalaisen siirtolaisuuden 100-vuotisjuhlavuotta v. 2006. Korkean tason toimikuntaan tulee kuulumaan varsinaisena jäsenenä Buenos Airesin suurlähetystön edustuston päällikkö ja hänen sijaisenaan edustuston lähetystösihteeri. Toimeenpanevaan toimikuntaan kuuluu lähetystösihteeri ja hänen sijaisenaan edustuston kassanhoitaja. Suomi-yhteisön jäsenet kokoontuvat muutaman viikon välein. Yhteisöstä tähän mennessä ilmaistut ideat voidaan jaotella

1) historian tallentamiseen ja

2) elävän yhteyden luomiseen nyky-Suomen ja nyky-Misionesin välille.

Historian tallentaminen/esittäminen

Juhlan logo: Ruotsalaisesta museosta löydetty Oberássa suomalaisen kutoma taulu tukaaneista. Pyritään selvittämään taulun tekijä ja historia sekä luomaan tukaanista ja mahdollisesti joutsenesta juhlavuoden logo.

Hautasmaiden siistiminen ja haudattujen rekisteri: Pyritään keräämään tietoa siitä, mihin kukin suomalainen on haudattu sekä siistimään erityisesti lähinnä Colonia Finlandesaa oleva jo hylätty hautausmaa, joka myös pyritään julistamaan historialliseksi paikaksi.

Suomalaisen koulun historia: Pyritään keräämään tietoa ja valokuvia suomalaisesta koulusta (Argentiinan koulu nro. 73) ja sen oppilaista ja koostamaan näistä pienimuotoinen julkaisu. Pyritään lisäksi löytämään ja keräämään vanhoja suomalaisia kirjoja, erityisesti viikottain kokoontuvan suomenkieltä opettelevan luokan toimesta.

Historian saattaminen espanjankieliseksi: Joko Olavi Lähteenmäen kirjan tai Enrique Tessierin kirjan osittainen tai kokonainen kääntäminen espanjaksi tai uuden juhlajulkaisun luominen em. kirjojen pohjalta, jotta myös siirtolaisten jälkeläisillä olisi mahdollisuus tutustua perheidensä taustaan.

Dokumentti: Enrique Tessierin ja Rauli Virtasen suunnittelema TV-dokumentti.

Näytelmä: Paikallisin voimin toteutettava, vielä määrittelemättä kenen toimesta ja mikä näytelmä olisi (Kaukainen maani?).

Nyky-yhteyden luominen

Ystävyyskaupunkihankkeen elvyttäminen: 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli vireillä hanke Oberán ja Kiteen ystävyyskaupunkiudesta. Hanke eteni pitkälle mutta kulttuurivaihto ym. ei koskaan saanut tulta alleen. Oberán nykyinen kaupunginjohtaja oli kiinnostunut elvyttämään hankkeen, samoin Kitee on suhtautunut positiivisesti. Yhteistä kaupunkien sijainti, elinkeinot ja hieman historiakin (kiteeläisiä suhteellisen paljon siirtolaisten joukossa).

Lisäksi huomattu, että Tarja Turunen, Argentiinassa erittäin suositun Nightwish-yhtyeen solisti ja argentiinalaisen kanssa naimisissa oleva oopperalaulaja on syntynyt Kiteellä. Ajatuksia mm. Kiteen mukanaolosta vuoden 2006 juhlallisuuksissa sekä esim. Rotary-klubien välisestä vaihto-oppilastoiminnasta. Pyritään löytämään asiakirja ystävyyskaupunkisopimuksesta tmv dokumentti.

Plaza Finlandesa: Oberássa on jo olemassa Suomi-aukio, joka on valitettavan huonossa kunnossa. Aukio pitäisi siistiä, muistomerkki pestä graffiteista, korjauttaa ympäröivää tiiliaitaa ja ehkä lisätä jokin Suomesta muistuttava vesielementti. Kunniakonsuli Sand esittää alustavat laskelmat kustannuksista.

Postimerkki: Suomen posti ilmoitti ettei sen viiden teema-postimerkin joukkoon vuodelle 2006 mahtunut Argentiinan siirtolaisuutta. Hugo Sand tutkii olisiko vastaavaa mahdollista toteuttaa Argentiinan puolella, joko postimerkkinä tai vesileimana.

Suomi-puisto: Oberán kaupunginjohtaja ehdotti kaupungin lahjoituksena puistoaluetta, johon voitaisiin tehdä luontopolku koululaisille ja esim. istuttaa suomalaisesta luonnosta muistuttavia kasveja tai puita, erityisesti esim. koivu.

Vierailut; alkuvuodesta, esim. helmi-maaliskuun taitteessa järjestettäisiin juhlavuoden aloittava tilaisuus, johon toivotaan paikalle Suomea edustavia henkilöitä, esitetty mm. entistä ulkoministeriä, Suomi-Seuran puheenjohtajaa Pertti Paasiota.

Suomalaisten rakentama silta: Muistomerkin sijasta on ehdotettu ao. sillan kunnostamista tai jopa uuden sillan rakentamista. Silta vie n. 10 metriä leveän joen yli, josta Picada Finlandesa alkaa ja johdattaa kohti Colonia Finlandesaa. Yhteisrahoituksella esim. kaupunki ja ?.

Oberán maahanmuuttajajuhla: Vuoden 2006 juhlassa Suomi voisi olla tavallista näkyvämmin esillä.

5. Jatkotoimenpiteet

Lähetystö tiedottaa laajasti tulevasta juhlavuodesta Suomeen sekä toivoo kiinnostuneita tahoja olemaan yhteydessä lähetystöön. Lähetystö myös kartoittaa osittain rahoitusmahdollisuuksia esitetyille

ideoille. Lisäksi lähetystö osallistuu juhlatoimikuntaan sovitulla tavalla ja pyrkii auttamaan Suomiyhteisöä ja kunniakonsuli Sandia luomaan heidän toiveidensa mukaisen juhlavuoden. Viestintä sekä

Suomessa että Argentiinassa laajemmin on lähetystön vastuualueella.

Kunniakonsuli Sand jatkaa ideoiden hiomista ja tarkentamista ja toimii juhlavuoden koordinoijana.

Colonia Finlandesasta ja siirtolaisuudesta Misionesiin voi lukea esim. seuraavista kirjoista:

  • Olavi Lähteenmäki: Colonia Finlandesa, Uuden Suomen perustaminen Argentiinaan 1900-luvun alussa, 1989
  • Enrique Tessieri: Kaukainen maani. Päätepysäkki Colonia Finlandesa, 1986
  • S.A. Flodell: Brasiliefararna, 2000

 

Tulosta

Päivitetty 13.3.2008


© Suomen suurlähetystö, Buenos Aires | Tietoa verkkopalvelusta | Yhteystiedot